Pitkospuita pitkin pääsi hyvin kävelemään lintutornille saakka. Torni oli pienempi mitä Limingassa ja portaatkin jyrkemmät. Minulla ei ollut vaikeuksia kiivetä niitä, mutta Janita korkeuskammoisena kärsi hieman portaista. Kiipeäminen oli hidasta ja laskeutuminen vielä hitaampaa.
 | |
| Komiaa maisemaa lintutornilta |
Päivä oli lämmin ja aurinko pilkisteli pilvien lomasta mukavasti. Niinpä en ottanut kuin lippalakin päähineeksi. Virhe. Rannalla tuuli kovasti ja pipo olisi ollut tarpeen. Kuten myös kaulaliina ja hanskatkin. Eipä hanskat kädessä olisi kameralla saanut kuvia, vaan eipä sitä koko aikaa voi räpsiäkään. Tietääpä seuraavalla kerralla.
Kiikaria ei vieläkään ollut matkassa, mutta kamera oli sentään tällä kertaa. Jotain otoksia muutamista linnuista sai ja näki sekä kuuli vielä enemmän. Pitää joskus tulla tänne lämpimät vaatteet päällä ja vaikka termari mukaan missä kuumaa juotavaa. Niin ja ne kiikarit. Ja lintutietouskin olisi kivaa, tietää mitä lintuja katselee. Muuta kuin "Lokki!"
Eli tämän reissun jälkeen kaupasta tuli kotiin Suomen linnut kirja. Jospa se auttaisi tunnistamaan lajeja vähän paremmin. Lisäksi tuli ostettua Retkeilijän kansallispuistot. Mainio teos vilkuiluun ja pikaluotaukseen mitä Suomen kansallispuistot tarjoavat. Ja luonnollisesti kasvattamaan lisää innostusta retkeilyyn.
Parkkipaikka oli mutainen, mutta reitti itsessään oli hyväkulkuista pitkospuuta. Mittaa rengasreitillä vain kilometrin joten kunto kesti hyvin. Etenkin kun puolivälissä piti taukoa lintutornilla. Vaikka portaat torniin oli jyrkähköt, eivät ne mitkään tikapuut olleet. Jos vain portaita kykenee kävelemään pääsee nekin ylös ja alas. Ja jos ei uskalla kiivetä portaita alas niin hyppää pehmeään suohon. :D
Loppuun muutamia kuvia linnuista. Eiköhän tuossa ainakin jotain sorsia ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti