Kuten edellisessä kirjoituksessa mainitsin, kiersimme päivän aikana sekä Huutilammen että Pilpasuon Lystikierroksen. Huutilammen jälkeen kävimme mutkan kotona laittamassa leivän uuniin sekä laittamassa saunan päälle. Tuntui siltä että kuuma sauna tekisi hyvää tälläisen rupeaman päälle.
 |
| Pilpasuon infokyltti |
Huutilammella vaivannut tihkusade oli lakannut Pilpasuolle päästyämme. Pitkospuut olivat vielä märät, mutta se ei menoa haitannut. Ei ne kovin liukkaat silti olleet tai kengät pitivät muuten hyvin. Alkumatka meni maastoa ihastellessa ja katsellessa mitä marjoja täällä kasvelee. Lakkojakin löytyi.
 |
| Pilpasuon pitkospuut ovat hyvässä kunnossa |
 |
| Janitan retkeilyvarustus |
 |
| Kain retkeilyvarustus |
 |
| Komeasti kuivunut mänty |
Pilpasuolla on muurahaiskekoja siellä täällä ja kokoluokka vaihtelee pienestä kuusenaluskeosta yli metriseen. Hienoa! Näiden lisäksi ihastelimme myrskyn aiheuttamia tuhoja Pilpasuon metsissä. Yksi puu oli kaatunut polulle vaan ei onneksi suoalueella. Niinpä rungon pystyi kiertämään helposti. Tai jopa kiipeämään ylitse.
 |
| Pieni muurahaiskeko kuusen juurella |
 |
| Isompi muurahaiskeko polun varrella. Janita verrokkina kuinka kookas tuo on. |
 |
| Polulle kaatunut puu. Onneksi oli helppo ylittää/kiertää. |
 |
| On se ollut iso rasahdus. |
 |
| Metsässäkin oli puita kaatunut. |
Ja niin se pöllö. Myrskytuhoja ihastellessa/kauhistellessa silmäkulmassa vilahti jotain isoa. Ja joka rääkyi pahasti. Janitakin huomasi sen vilahtelevan puiden lomassa. Ja sitten se näkyi vähän selvemmin. Iso pöllö liihotti. Mahtavaa! Olenkohan ikinä aiemmin edes nähnyt pöllöä luonnossa? Pelkästään eläinpuistoissa. Silti kumpikaan ei tunnistanut mikä pöllö oli kyseessä. Itse näin vain että se oli kookas ja selässä ruskeaa väriä. Janita näki lisäksi että pää oli pyöreä.
Muita lintuja ei näkynyt loppureitin varrella. Käki kyllä kukkui jossain kaukana ja muutakin linnunlaulua kuului. Vaikka aamupäivällä olikin satanut, oli Pilpasuo mukava kulkea. Olisi kait tuo jopa lenkkareillakin mennyt kuivin jaloin, mutta hyvä totuttautua vaelluskengillä kävelyyn ja jatkaa niiden sisäänajoa jos/kun jossain vaiheessa kävelee oikeastikin pitkiä matkoja. Rinkkaa ei sentään näillä reissuilla ollut nyt mukana. Pitää miettiä milloin sitä koekantelee jälleen tai milloin käy hakemassa sen päivärepun mikä alunperin pitikin ostaa..
Kotiin palatessa alkoikin armoton googlaaminen ja wikipedian selailu. Mikä oli näkemämme pöllö? Pitkän arvuuttelun jälkeen totesimme sen olevan lapinpöllö.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapinpöllö. Lopullisen varmuuden antoi Pilpasuon infosivu, missä kerrottiin lapinpöllöjen asustavan alueella.
Sports trackerin mukaan kävelyä tuli reiteillä lähes 4,5km. Omasta mielestäni ihan mukavasti yhden sunnuntain saldoksi. Reitit itsessään menivät hyvin ja iltakin. Yöllä sitten havaitsi ensimmäisiä ylipainon aiheuttamia ongelmia. Polvi ja lonkka olivat "tulessa" nukkumaan mennessä. Tiedä sitten mistä johtuu, mutta ylipainon syyksi pistin. Lakkasi se sitten aikanaan ja aamulla ei ollut enää tietoakaan poltteesta.
 |
| On niitä lakkoja tulossa Pilpasuollakin |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti